Se sai huimaamaan päässä ja sulla pisti sydämessä, syöpäkasvain pikkuhiljaa oli leviimässä, ei annettu armoo – ei pystytty parantaan, lopulta se tauti vei sut täältä kokonaan. Se oli odotettavis, mutta tuli yllättäen, lähdit sairaalas yksin, kaiken taakses jättäen. Lapsi yhä miettii, et epäreilua on elämä, jos hän ois saanut päättää, ois isä vielä lähellä. Nää …
Oon saanu elämältä paljon, mut silti jotain puuttuu, ja mä hölmö kuvittelin, et mies elämäs sais maailmaa muuttuu, mut kerranki ku halusin päästää jonkun lähelle, on seurana vain kyyneleet, nyt ne valuu mun poskille. Onneks oon tottunu siihen et kaikki lähtee, niitten on vaan seurattava jotain uutta tähtee, sillä mun valoni, se kaiken paineen alla …
sä et haluu mitään vakavaa, mä tiedän sen, oot sanonu sen tuhat kertaa, mut silti välil aattelen, että ois vaan niin ihanaa jäädä tähän, silittää sun selkää ja naurahdella vähän. joten vaik tää vähän sattuuki muhun, täytyy sanoo et vaan hukkaan aikaani suhun, sillä mä oon se joka haluu taivaalta kuun sen voin saada vaan kanssa …
yhdel en oo olemassa, toisel pelkkä objekti, kolmas mamman poikana, neljäs liian kaukana, mut en mä oo ilkee – en mä pyöritä niitä, en vaan tiedä et mitä hittoa tehdä? ei pitäis tyytyy siihen ympyrään, mis kaik’ on vähän kallellaan, kun voi isommista kuvioista lähtee oikeet hakemaan. mut se on pirun vaikeet – kaikissa on …
en haluu että joudut tätä paskaa kestää ku joku ääni päässä mua niin taas estää ahdistun kun susta tulee ihan pirun tärkee ja mä tiiän, ettei täs oo todellaka mitään järkee mut parempi karkottaa, vaikka se kaduttaa parempi panikoida, ennen ku satuttaa sä olit mulle hyvä, kiltti, hellä kohtelit ku jotain kukkaa kämmenellä, siks en …