en haluu että joudut tätä paskaa kestää
ku joku ääni päässä mua niin taas estää
ahdistun kun susta tulee ihan pirun tärkee
ja mä tiiän, ettei täs oo todellaka mitään järkee
mut parempi karkottaa, vaikka se kaduttaa
parempi panikoida, ennen ku satuttaa
sä olit mulle hyvä, kiltti, hellä
kohtelit ku jotain kukkaa kämmenellä,
siks en tiiä miten vitus voisin taas selitellä
tätä fiilistä joka valtaa mielen
pettymyksen kyyneileitä karvaita nielen
oon pettyny itteeni
en kehenkään muuhun
tän sitoutumiskammon vois ampuu vaikka kuuhun
en haluu että joudut tätä paskaa kestää
ku joku ääni päässä mua niin taas estää
ahdistun kun susta tulee ihan pirun tärkee
ja mä tiiän, ettei täs oo todellaka mitään järkee
mut parempi lähtee, ku paljastaa heikkouttaan
parempi perääntyä ja jäädä nuoleen haavojaan
tarviin jonkun paikkaamaan mun arvet
semmosen jolla ei oo piilos pirun sarvet
jonkun joka ei kyllästy ja lähde heti pois
joka mun luona pidempään olla vois
pitelisi lujasti kii, eikä päästäis irti
vaikka olisinki peloissaan, se rakastais mua silti
taskussa taka-ajatus tuntuu, et kaikki kulkee
kun sitä mietin mun sydän ittensä sulkee
haluun tietää mitä on rakkaus, mut se tuntuu vaikeelta
kunnes mun muurit murtuu, se on vaan haikeelta,
et se oisit voinu olla sinä, mut nyt on jo myöhästä
kusin ite asiat ja kelaan niitä tässä,
mut maailma menee eteenpäin, niin mekin elämässä
en haluu että joudut tätä paskaa kestää
ku joku ääni päässä mua niin taas estää
ahdistun kun susta tulee ihan pirun tärkee
ja mä tiiän, ettei täs oo todellaka mitään järkee
mut parempi vetäytyy ennen ku pakahtuu
parempi lähtee ettei satu kun rakastuu