Kirjotin ehkä täydellisimmän runo-minkälien mun tunteista. En vaan voinu painaa ”Julkaise”, ärsyttää mut minkäs voit.Muutenki ihan paska fiilis, tekis vaan mieli kiukutella koko maailmalle. Vuosi vaihtu, maailmanloppu ei tullu. Tää on kyl se hetki, ku toivoisin et ois voinu vaik tullakki. Uusvuos meni muuten sit kyl sen verran perseelleen muutenki, ettei oo tosika. Mua ei suudeltu rakettien paukkeessa (mut kiitos Katrille poskipususta kuitenki!), en saanu prinssinakkeja ja perunasalaattia (mein perinne!), enkä myöskään ollut lähelläkään ”Örg, en juo enää koskaan!”-kaltasta humalatilaa. Lähdettiin kaverin kanssa Turkuun, jossa meille tehtiinki oharit. Sit ku keksittiin plan B, ni se ei ollu oikein mun mieleen. Halusin vaan kotiin, kiukutti. Viestiä pukkas koko ajan suunnasta jos toisesta, myös niiltä ei-niin-mieluisilta-tahoilta. No ku pääsin kotiin ni kaikki muuttu sillai suhteellisen hyväks, oli ihan kiva fiilis. Mitä ny päätin kiukkusena avata sanaisen arkkuni ja tuli kyllä eräälle herralle niin suoraa tekstiä et itteetäki pelotti. Nukkumaan pääsin kaiken draaman jälkeen öööö.. seittemältä aamullako se oli? :—D Mut joo, ehkä tää täst viel iloks muuttuu. Huomenna voisin pistää puhelimen pois päältä, olisin käymättä facebookissa ja vaan unohtaisin koko muun maailman hetkeks. 🙂 Saunoisin, rentoutuisin ja unohtaisin kaiken turhan, ennen yövuoroa. Se vois olla hyvä tavote.
kiukkuterveisin; Noora
nyt soi: Stam1na – kadonneet kolme sanaa
fiilis: fksanflksanflaksfn ärrrr!
party, random, sähläys, ystävät